KIHIN TILA
"Tila ja aika väljenee ympärilläni huumauksen lailla. Tuijotan kirjoituskoneen näppäimiä. Huomaan katsovani ikkunasta pohjoiseen, yli peltojen kirkkaan vihreyden, poikki keväänsamean joen, joka öisin välkehtii mustana. Tuijotan kylään asti. Tuosta pellosta löysi äidinenoni kivikirveen kyntäessään. Niin vanhaa on tämä savimaa", kuvaili kansalliskirjailijamme Mika Waltari suomalaista perinnemaisemaa, maaseutumiljöötä 1978.
Kihin Tila sijaitsee Lepsämän jokilaaksossa, Nurmijärvellä. Entinen viljelystila ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä muinaismuistoalue on nyt Green Care Luontovoiman palveluiden toteutuspaikka, asiakkaan niin toivoessa.
Kihin tilan jokivarsimiljöö tarjoaa elämyksellisen paikan sekä luontolähtöisille perinnekäsityöpajoille, luontokylvyille, luovan kirjoittamisen pajoille että nuotioluennoille.
Jokivarren pitkospuut, veden liplatus kiviä vasten, monimuotoinen kosteikkomaasto sekä perinneniityt tarjoavat elämyksiä kaikille aisteille. Nuotiopaikka ja hiiliahjo joen läheisyydessä mahdollistavat uudet kokemukset ympäristöä samalla aistien.
Ymmärrys ihmisen elämästä lisää paikan elvyttävyyttä
Paikkaan liittyvä pitkä historia voi lisätä kohteen elvyttävyyttä. Se, että tiedämme ihmisen eläneen paikassa satoja, jopa tuhansia vuosia aikaisemmin, hälventää rajanvetoa luonnon ja kulttuurin välillä. Historian siipien havina ja ymmärrys paikan muinaisesta merkityksestä lisää myös nykyihmisen kokemusta paikkaan kuulumisesta. Historiallisesti merkittävän kohteen äärellä nykyihminen voi tuntea kuuluvansa sukupolvien yli kantavaan jatkumoon. (Leppänen & Pajunen, 2021.)
Kulttuuriperintöä voi edustaa myös kokonainen maisema. Tutkimuksin on todettu suurimman osan koehenkilöistä pitävän perinteistä maaseutumaisemaa rakennuksineen elvyttävänä ja rauhoittavana. (Leppänen & Pajunen, 2021.)
Asutusta jo kivikaudella, Kihi yksi Lepsämän kantatiloista
Lepsämässä oli asutusta jo kivikaudella, ja ensimmäiset uudisasukkaat saapuivat jokilaaksoon 1300-luvulla. Kustaa Vaasan tili- ja maakirjat kertovat pysyvästä asutuksesta vuodesta 1539 alkaen.
Vuoden 1540 maakirjojen mukaan Kihi oli yksi kolmesta kantatalosta silloisessa Ali-Lepsämässä. Isojaon aikaan, vuonna 1781 Kihin tila ulottui 307 hehtaarin alueelle. Vuonna 1917 tilasta lohkottiin noin 11 torppaa ja tilaa. Kihi vaihtoi omistajaa useita kertoja, ja historian kirjat löytävät kiinnostavia faktoja tilalla eläneistä ihmisistä.
Kihin naiset
Vuosisadan vaiheessa 1900-luvun alussa Seliina Vilhelmiina Juhontytär Tallqvist piti tilaa ja rakennutti paikalle edelleen pystyssä olevan tiilipylväsnavetan. Rakennustapa ja naisen rooli rakennuttajana oli siihen aikaan poikkeuksellinen.
Kihin tilalla on särjetty myös sydämiä. Vuonna 1961 Kihi siirtyi Karl Henrik Köhlin omistukseen. Kihin tyttäret, eli kolme Kihin neitoa olivat kylän nuorten miesten kiinnostuksen kohteita. Näistä neidoista on kuvia ja mainintoja useissa yhteyksissä. Kihin neidoilta rukkaset sai ainakin opettaja Seppälä. Myös erään nuorukaisen kerrotaan lähteneen Kihille kosioreissulle hevosella heinäharava perässään. Kihin emäntä kuitenkin tyrmäsi tämänkin pojan toiveet, johon poika totesi: “Löytyyhän niitä tyttöjä muiltakin kuin Lepsämän emänniltä.”
Tarina ei kerro, miten Kihin tytärten tarina jatkui. Nykyään Kihillä asuu Astikaisten perhe ja kolme Kihin poikaa.
Lähteet:
Marko Leppänen & Adela Pajunen 2021: Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto. Gummerus, Helsinki.
Moijanen Eila ym. 2005: Kirja Lepsämän kylästä. Gummerus, Jyväskylä.